Abel Tasman

Viime yö nukuttiin molemmat huonosti, iski ”koronastressi”. Täällä on meillä kaikki hyvin, koko maassa vain 6 tartuntaa, mutta on huoli läheisistä ja ystävistä Suomessa ja maailmalla. Saa nähdä mitä reittiä ja milloin päästään kotiin. Tosin huhtikuun loppuun mennessä tilanne voi muuttua vielä monesti.
 Kahdeksan aikaan lähdimme autoilemaan kohti Abel Tasmania. Puolen tunnin ajon jälkeen saavuimme Marahauhun ja aloimme selvitellä vesitaksimatkaa. Ja taas oli onni matkassa, saimme viimeiset paikat kello 9. lähtöön.
Koska oli laskuvedenaika, vesitaksi traktorin vetämässä trailerissa ja sinne kiipesimme ja traktori vei veneen vesille. Vene kiersi parin turistinähtävyyden kautta ja kuljettajanme oli oikein hauska veikko, joka sai kaikki nauramaan ja hyvälle tuulelle. Venematka kesti vajaan tunnin ja ennen klo  10 hyppäsimme veneestä veteen Bark Bayllä, josta kävelyreitti lähti.
 Kaunis, puolipilvinen päivä, +21 eli ihan loistava vaelluskeli. Reitti Bark Baystä kohti Marahauta on noin 24,5 km ja kulkee  vaihtelevissa maastoissa, paljon kiipeämistä ja alastuloa hyväkuntoisella polulla. Upeita maisemia, mainittakoon yksi pidempi riippusilta ja Kleopatran allas. Pidimme pieniä taukoja välillä, yhteensä kävelimme 7 tuntia ja 26 km. Askelia tuli 39000 ja kyllä tuntui jaloissa, mutta ehdottomasti kannatti! 
Harmittavaa oli ainoastaan se, että järkkärikameraani meni jotenkin hiekkaa ja kamera hajosi.. Myös puhelimeni lasi on rikki ja urheilukelloni meni sekaisin eli on keskityttävä olennaiseen eikä asioiden tallentamiseen. 
 Kun päästiin takaisin kämpille, menimme suoraan ulkoporeammeeseen, muistui mieleen miksi valitsimme tämän paikan keskellä korpea - lyhyen ajomatkan päässä Abel Tasmaniasta ja ulkoporeamme.